Projektirahoituksen taivas ja tuonela

Viime viikkoina vilkasta keskustelua on herättänyt hallituksen lausuntokierrokselle lähettämä esitys vene- ja moottoripyöräverosta. Esityksen mukaan myös vapaaehtoisten meri- ja järvipelastajien pelastusalukset olisivat verovelvollisia. Esitys on herättänyt vilkasta keskustelua: toisaalta ollaan kauhuissaan vapaaehtoisen pelastustoiminnan lisääntyvistä kuluista, toisaalta päivitellään pienen lisämaksun herättämää haloota. Virallisia lausuntoja on aiheesta annettu niin Meripelastusseuran, viranomaisten kuin muidenkin toimijoiden taholta.

Onko ehdotettu venevero sitten merkittävä vapaaehtoiselle meri- ja järvipelastukselle vai ei? Suhteutetaanpa. Tavalliselle kahdella veneellä operoivalle meri- tai järvipelastusyhdistykselle kustannus olisi keskimäärin 400-500 euroa vuodessa. Yksittäisen henkilöjäsenen jäsenmaksut tuovat yhdistykselle noin 10-20 euroa vuodessa, joten veneveron kattamiseksi jäseniä tulisi saada 20-50 lisää. Useimmissa yhdistyksissä tämä edellyttäisi noin 10 % lisäystä jäsenmäärään -- ihan merkittävä lisäystarve.

Mahdollisesti vero kuitenkin lankeaisi veneiden omistajan, Meripelastusseuran, maksettavaksi. Meripelastusseuran toimistolla tehdyn arvion mukaan veron kokonaisvaikutus 130 aluksen laivastossamme olisi noin 35 000 euroa vuodessa.  Tällä summalla järjestettäisiin esimerkiksi kahdeksan valtakunnallista viikonloppukurssia pelastusvenemiehistöille -- kolmasosa kaikista vuosittain järjestettävistä kursseista. Jälleen ihan merkittävä kustannuserä mielestäni.

Kun summa suhteutetaan uusien pelastusveneiden hintaan, sen merkitys näyttää pienenevän. Veneveron vuosikustannus olisi noin 5-10 % uuden pelastusveneen hinnasta. Pelastusveneiden hankinnasta ja peruskorjauksistahan tuollaisen rahan säästäminen sujuisi helposti, joku voi ajatella. Väärin.

Suurin osa Meripelastusseuran rahoituksesta on erilaista projektirahoitusta joko Raha-automaattiyhdistykseltä (nyk. Veikkaus) tai eri säätiöiltä. Projektirahoitus on aina tarkoitettu tiettyyn tarkoitukseen ja tiettynä ajanjaksona käytettäväksi. Jos rahaa ei käytetä mainittuun tarkoitukseen mainittuna aikana, se ei ole Meripelastusseuran käytettävissä muihin tarkoituksiin, kuten veneveron maksamiseen. Projektirahoituksen ikävä ominaisuus on myös se, että mikäli sitä ei syystä tai toisesta käytetä määräaikaan mennessä, mahdollisuudet saada vastaavansuuruista rahoitusta jatkossa vähenevät.

Näin ollen säästämällä esimerkiksi aluksiin saadusta investointirahoituksesta tai koulutukseen saadusta OK-Siviksen rahoituksesta seuraa vain se, että rahaa on käytettävissä kyseisiin tarkoituksiin vähemmän. Muihin tarkoituksiin sitä ei ole tarjolla yhtään enempää. Tämä on otsikossa mainittu projektirahoituksen taivas ja tuonela: on äärettömän hienoa, että meillä on erilaisia yhteiskunnallisesti valveutuneita tahoja, jotka haluavat tukea vapaaehtoista pelastustoimintaa. Mutta toisin kuin yleinen uskomus näyttää olevan, projektirahoitus on tarkasti sidottu siihen käyttötarkoitukseen mihin se on haettu, ja rahoituksen saajan vapaus ohjata projektirahoitusta esimerkiksi yllättäviin kulueriin on varsin rajallinen.

Tämä on yksi syy sille, miksi veneveron tuoma 35 000 euron vuosittainen lisäkustannus olisi niin hankala Meripelastusseuralle.

Jotta tämän kaltaisia yleiskustannuksia saadaan maksettua enenevässä määrin, tulee suuren osan rahoituksesta olla taattua ja ennakoitavissa olevaa. Jäsenmaksutulot ovat melko hyvin ennakoitavaa tuloa. Jos Meripelastusseuran jäsenmäärä saadaan riittävän korkeaksi, riittävät jäsenmaksutulot paitsi tämänkaltaisten yllättävien lisämaksujen hoitamiseen myös pelastusvenemiehistöjemme entistä parempaan koulutukseen ja varustukseen sekä lisäpalveluiden tuottamiseen jäsenistöllemme. Jäsenmäärän noustessa meidän pitää ainoastaan pitää huoli siitä, että maineemme pysyy hyvänä ja teemme yhteiskunnallisesti arvokasta tehtäväämme edelleen täydellä sydämellä.

Rahalliset resurssit eivät tietenkään ole kaikki kaikessa – esimerkiksi koulutuspuolella vapaaehtoiset ja ammattitaitoiset kouluttajat ovat aivan yhtä kriittinen resurssi. Mutta palataan siihen aiheeseen myöhemmin.

Jaakko Heikkilä
Koulutuspäällikkö

Lisää uusi kommentti

Tekninen toteutus: W3 Group